Siitä on jo aikaa kun ollaan tänne viimeeksi kirjoitettu.
Viime kerralla minulla oli vielä hirveä silmätulehdus, joka on nyt ollut jo kauan poissa! Nyt olen terve kuin pukki ja iiiiso poika. Olen paljon pirteämpi nyt kuin taudin aikaan, johon osasyynä on myös se että me ollaan muutettu maalle! Täällä saan juosta isolla pihallamme vapaana niin paljon kuin sielu sietää. Käymme myös mamin kanssa tekemässä mukavia lenkkejä, johon täällä landella onkin hyvät mahikset.
Olen oppinut jo paljon uusia asioita, ja uusin villitys on nyt esteiden hyppääminen! Olen niin taitava hyppäämään, mami on hurjan ylpeä! En pelkää yhtään ja ponnistan toooooodella korkealle. Ketteryyttä ja nopeutta löytyy muutenkin, ehkä agility voisi sittenkin olla lajini? Lähden tästä mamin viereen nukkumaan, öitä lukijat!
